Fantasia, surrealistinen, perverssi seksuaalisuus ja sairaalloinen pakkomielle ovat vain muutamia keskeisiä teemoja suomalaisen taiteilijan teoksessa. Kalervo Palsa.
Palsa oli yksi niistä suuria suomalaisia fantastisen ekspressionismin maalareita, joka tuli tunnetuksi taidemaailmassa vasta postuumisti.
Täysin ainutlaatuisella kädellä piirretyt oudot freudilaiset fantasiat miesten seksuaalisuudesta vuorottelevat ilmeikkäiden omakuvien kanssa. Muut teokset sisältävät mustasukkaisesti koomisia kommentteja elämästä ja viittauksia kuolemaan.
Palsan kiehtominen ihmispsyyken synkimmistä puolista johti poikkeuksellisen mielikuvituksellisiin kuviin, joissa kirjalliset ja taidehistorialliset viittaukset sekoittuvat mm. Strindbergin, Dürerin ja Van Goghin läpi, selkein vaikuttein sarjakuvakulttuurista.
Palsan taide haastaa katsojan ja jättää syvän vaikutuksen.
Ja loppujen lopuksi hänen tarinansa elämästään on yhtä häiritsevää ja häiritsevää kuin hänen maalauksensa, joita leimaavat sekä pessimismiä että absurdin huumorin hetkiä.
Hugo Kalervo Palsa syntyi 12 Kittila, Finlandia.
Palsa alkoi tallentaa tapahtumia ja ajatuksia päiväkirjaansa pienestä pitäen. Hän piirsi suuren määrän omakuvia päiväkirjoihin, muistivihoihin ja kaikkeen muuhun, joka oli käsillä. Niissä hän maalasi uudelleen teoksensa, myös jo valmiiksi katsomiaan, ja joistakin hän teki useita eri versioita, jotka antoivat aiheen kestää useita vuosia ennen kuin teoksen lopulta allekirjoitti.
Hän kirjoitti myös, että hänen taiteensa yleinen ymmärrys joutuisi odottamaan hänen kuolemansa jälkeen ja että häntä kohtaisi varhainen kuolema.
Kalervo opiskeli myöhemmin seitsemän vuotta Helsinki, jossa hän aloitti opinnot Taideteollinen korkeakoulu vuonna 1971, jatkaen Kuvataideakatemia vuonna 1973.
Opintojensa jälkeen Palsa palasi asumaan Kittilä ja antoi elämän studiolleen, 15 neliömetrin mökille nimeltä Getsemane ja Castle in the Sky.
Vuonna 1966 hän merkitsi päiväkirjaansa, että hän teki varastosta työtilansa, josta tuli myöhemmin hänen studionsa. Siellä hän sai mielenrauhan työskennellä. Siinä hän käsitteli synkkiä ajatuksiaan ja masennusta sekä itsemurhaaikomuksiaan, jotka lopulta johtivat hänet alkoholismiin. Asuinympäristö aiheutti hänelle sekä ahdistusta että inspiraatiota, jota hän käytti muuntautumaan taidekseen studionsa hiljaisuudessa.
Hänen ensimmäinen yhteisnäyttelynsä pidettiin v Rovaniemi 1969 kirjaston yksityisnäyttelyn jälkeen. Kittilästä vuotta aiemmin.
Siitä alkoi hänen pitkä uransa, jossa hänelläkin oli ongelmia taiteen myymisessä, joten hänen oli etsittävä muita tulonlähteitä.
Hän työskenteli useita vuosia eri liikemiehille käännettynä sarjakuvataiteilijana, mutta hän ei koskaan luopunut maalaamisesta, johon hän omistautui. kovaa ja erittäin tarkasti.
Näin hän loi piirustuksensa, jotka näkyvät eri tyyleissä ja säteilevät uskomatonta elinvoimaa.
Huolimatta selkeästi väkivaltaisista tai seksuaalisista kuvista, he todistavat myös a poikkeuksellinen runollinen mielikuvitus ja vaikeuksista, joita hänen elinaikansa vaativat.
Palsa päätti viettää eristäytynyttä elämää Lappi, äärimmäisen yksinkertaisissa olosuhteissa, kaukana "yhteiskunnasta", joka tuskin hyväksyi hänet hänen poikkeavien näkemyksiensä vuoksi. Tämän eristäytymisen ja naiivin tyylinsä vuoksi hänen töitään analysoidaan yleensä "ulkopuolisen taiteen" ja luontoa vastaan.
Hänen kuvituksensa ja maalauksensa olivat jonkin aikaa haluttuja aikakauslehdissä ja muissa painoprojekteissa, jolloin ne pääsivät myös graafisen romaanin kulttuuriin, jossa Kalervo vahvisti transsendenttisen kulttuurin ja näkemyksen.
Vuonna 1986 Palsa työskenteli Gerlesborg, Ruotsi residenssitaiteilijana, myöhemmin samana vuonna hän matkusti Kööpenhamina ja Amsterdam, ja jopa siihen New York Seuraavana vuonna hän vieraili taiteellisissa tapahtumissa Murmansk ja jälleen sisällä Alankomaat, paikkoja, joista hän sai inspiraation ja avasi maailman vuonna syntyneelle taiteilijalle Kittila, että hyvin lyhyesti hän nautti suosiosta, josta hän ei ollut nauttinut parhaimpina vuosinaan.
Lokakuussa 1987 hän sairastui flunssaan, joka muuttui keuhkokuumeeksi, ja kuoli työhuoneessaan 4. lokakuuta 1987. Hänet haudattiin äitinsä viereen Hautausmaalla Kittilä. Hänen kollegansa ja ystävänsä kuvanveistäjä Pekka Pitkanen suunnitteli haudalle muistomerkin nimeltä Palava pensas.
Kalervo kuoli keuhkokuumeeseen Kittilän studiossaan 4.